Hupaisaa kuinka välittämistä ilmaistaan tarjoamalla ruokaa. Eilen menin pikavisiitille, enkä suinkaan höyryävien patojen toivossa, vaan paremminkin kohdatakseni tuon minulle tärkeän ihmisen. Myöhemmin illalla oli nimittäin tiedossa Pizzaa & Bisseä tapaaminen. En kyllä juo olutta, mutta ajatus on tärkein. Ne ovat hyviä tapaamisia, suosittelen lämpimästi. Kun alkuun pääsee, niin tietyin väliajoin on oltava tällainen tapaaminen.

    Kerroin tuolle ihmiselle, jota menin tervehtimään, että olen menossa illalla vielä syömään, mutta silti hän tarjoili tuon puolentoista tunnin aikana, jos jotakin ja tuntui kurjalta kieltäytyä kaiken aikaa, sillä hyväähän toinen tarkoittaa. Ilmoitin tekeväni lähtöä ja siinä vaiheessa minulle ilmoitetaan, että hän lämmittää munkkipossua ihan hetken ja, että syön sen vielä ennen lähtöäni.  Niin siinä siis kävi, että söin munkkipossun alkupalaksi ja olin nololla tavalla 20 minuuttia myöhässä tapaamisestani. Myöhästely on itsekästä ja välinpitämätöntä ja tuntuu pahalta (myös minusta, myöhästelijästä). Sitä haluan välttää. Eilenkin sännätessäni eteenpäin se munkkipossu vatsassani tein jälleen kerran pyhän päätösen olla myöhästelemättä. Katsotaan kuinka kauan pystyn pysymään tällä huomaavaisemmalla ja välinpitämättömyyttä kitkevällä tiellä.

    Itselleni tulee välinpitämättömyydestä todella paha mieli. Välittämisen vastakohtana se on yksi ikävimmistä asioista mitä ihmiset voivat toisilleen tehdä.