Eilen oli upea päivä. Helsinki valmistui auringon helliessä kevätkarnevaaleihin. Kaupunki kuhisi odotusta ja vielä tässä vaiheessa kaikki olivat asiallisessa kunnossa. Minullakin oli mahdollisuus olla paljon ulkona töideni takia. Olin suunnitellut, ja jatkossa niin tapahtuukin, taittavani työmatkat uudella Ameliella, mutta aikataulutus vaatii vielä hieman hiontaa ja jouduin hylkäämään ajatuksen. Lopulta asiat vielä kääntyivät sellaiseen jamaan, että olisin ehtinyt ihan hyvin. No, seuraavalla kerralla sitten.

    Tuo sammakkoprinssi. Se ei siis ole vain mikään puutarhapatsas, vaan se on kastelukannu. Se on todella valloittava, mutta pieni, etenkin jos kesä on kuiva. Nyt en siis tiedä mitä tehdä. Laitanko tuon valloittavan prinssin talteen, jotta voin sillä ilahduttaa jotakuta kesämökkiläistä, joka kutsuu minut luokseen, vai saako se kodin meidän puutarhasta. Pussaamista en ole vielä koittanut, koska sen kohtalo on vielä epäselvä ja minulla on jo hyvä prinssi. Ei ole käynyt mielessäkkään vaihtaa.

    Ahdistus ei ole enää yhtä suuri. Projekti nytkähti taas liikkeelle. Etenee kyllä edelleenkin toivottoman hitaasti. Sitä viitosvaihdetta odotellessa. Hellittäisi taas hetkeksi tuo heikko lapa. Jouduin jäämään pois treenistäkin sen takia eilen. Alkaa olla kevätshöy vaarassa minun kohdaltani, jollei rupea lavan olo korjaantumaan.