Tähän ei liity mitään hengellistä vakaumusta. Mielitiettyni kutsuu minua toisinaan enkeliksi, siinä missä joku toinen saattaisi kutsua vaikka kullaksi. Se on minusta varsin kauniisti sanottu. Se sisältää suloisen ajatuksen. Voi siis olla enkeli jolle kulle suorittamatta sen kummemin mitään.

    Suuri projekti etenee hiukan vauhdikkaammin ja valmistakin syntyy. Kuinka onkaan ihmeellistä huomata, miten lopulta suuri kokonaisuus muovautuu pienistä ratkaisuista, aivan kuin tuo kokonaisuus asuisi minussa jo noita ratkaisuja tehdessä, vaikka en sitä tiedostakaan. Yleensä vapaapäivät ovat vapaapäiviä myös suuresta projektista, sillä se on kuitenkin haavetyötäni. Talviallergia on sotkenut tätäkin rytmiä. Huomennakin pitäisi projektoida. Siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja päästä ainakin hyvin alkuun. Visio on jo vahvana päässäni.