Oon minulla se opiskelupaikka siellä korkeakoulussa ja pohjamateriaalikin odottaa jo lukijaansa tuossa hyllyssä. Ainoa ongelma on, ettei kukaan tiedä alkaako tuo kyseinen koulutus vai ei? Tulijoita ei ainakaan toistaiseksi ole tarpeeksi. Itse asiassa kahdeksan paikkaa on täyttämättä. Liekö sitten raivaa suuri koura tilaa Suurelle projektille? Viikon päästä se selviää. Vaihtoehtoinen suunnitelmakin on tekeillä. Se muuttuu toiminnaksi vasta jos on tarve.

    Jotakin huomaan taas oppineeni. Vasta aika hiljattain, puhutaan noin vuodesta, olen oppinut ettei kärsimys useinkaan kirkasta kruunua tai mitään muutakaan ja ettei muutenkaan kannattaisi itseään kiusata enempää kuin on pakko. Itsensä työntäminen kovin ahtaalle ei useinkaan tuota yhtään parempaa tulosta kuin verkkaisempi tahti ja rauhallisempi mieli. Ajan rajallisuus on vain hyväksyttävä ja opittava mitä johonkin tiettyyn aikayksikköön mahtuu. Poika- elokuvassa siihen mahtui web based research tai tv- visan katselu. Minulla kartoitus on vielä jossain määrin kesken. Erityisesti käsitöiden suhteen olen ollut viimeaikoina turhan tiukassa aikataulussa. Tietysti haluan valmista, mutta erityisesti käsitöissä kyse on matkasta ainakin yhtä paljon kuin valmistumisesta.