Tänään uhmaan kyllä pakkasta.
Menen ihailemaan Helsinkiä.
Ja valokuvaamaan, en tosin Helsinkiä.
Kuviin tulee ihanan vahvat kontrastit.
Ja kirkkaus kipristelee silmiä vielä kuvissakin.

Pitäisi varmaan olla kaukaa viisas ja neuloa villahousut.
Ne tuskin etivät enää näille pakkasille, mutta ensi talvena olisi lämpimämpi kuvata tuota kirkkautta.
Täytyy siis kaivaa ohje esille ja hankkia lankaa.
Sukka tehdas puksuttaa kovasti.
Lähes kaikki, jotka vaan keksin saavat osansa siitä.

Käsityölehdessä alkoi uusi lempparineulesuunnittelijan palsta.
Alkoi ideanikkarin päässä taas jyllääämään vanhaan tuttuun malliin.
Se on sitten hyvä fiilis.

Eilen sain taas olla avuksi naapurin äidille.
Hänen palleroisensa oli sairaana ja hänen piti päästä toimittamaan nopeasti tärkeä asia.
Minä siis olin hetken palleroisen seurana ja sen jälkeen vielä hetken molempien seurana.
Selvisi, ettää minulla ja tuolla äidillä on enemmänkin ammatillisia asioita jaettavana.
Palleroinen oli kumeesta huolimatta kuin päivänsäde.
Hän esitteli minulla kaikki taitonsa ja lelunsa.
Ja siinä ohessa kiljahteli ilosta ja kikatteli.
Sellainen ei kyllä jätä ketään kylmäksi.