Paluu töiden ääreen oli ihanan kivutonta.
Yksinkertaisesti ihanaa.
Tökkinyt kuva tuli piirrettyä ennätysajassa.
Ja nyt ollaankin sitten suorittvassa väritysvaiheessa.
Loppu on koko ajan lähempänä.
Tämä on varsinaisista kuvista viimeinen.
Hurjaa!

Voisihan sitä puuhailla vaikka mitä muutakin.
Itsekuria joutuu käyttämään.
Pienen ja ison miehen neuleet tuolta kuiskuttelevat houkuttelevasti.
Ja helmiä voin tehdä aina.
Lomakuvat pitäsi järjestää loppuun.
Olisi taas valtavasti luettavia kirjoja.
Ne kuuluvat kuitenkin vapaa-aikaan.
Nyt on työaika.

Ystävä kävi eilen.
Emme olleet nähneet yli kahteen kuukauteen.
Hän kun on turkuutunut.
Sovittiin kyllä, ettei näin pitkiä välejä jatkosssa.
Mukavaa oli.