Vakaa suunnitelmani ulkoilla päivittäin on kärsinyt epävakaudesta.
Sisältä katsottuna yli 10 astetta pakkasta tuntuu todella kylmältä viime vuosien missiosta huolimatta.
Viime vuosina olen nimittäin täydentänyt talvivarustevarastoani.
Kunnon varusteilla tämän viheliäisen talven kestää paremmin.
Eilen sain ulkoilukaverin ja pääsin lenkin jälkeen vielä saunaankin.
Täydellistä!
Eikä palellut yhtään, vaikka pakkanen huiteli parissakymmenessä.
Kaunista oli.
Sinistäkin sinisempi taivas.
Hennosti lämmittävä, kirkas aurinko.
Riitteiset puut, joiden välistä tuo silmiä kipristelevä valo siivilöityi.

Pakkanen on myös inspiroinut minua.
Puikoilla on villahousut.
Vaaleanpunaiset.
Lahkeissa pitsisomisteet.
Ensimmäinen lahje on jo paljon pidemmällä kuin kahden neulontapäivän jälkeen uskalsin unelmoidakaan.
Jos viheliäinen talvi päättää jatkua minä olen varautunut villahousuin!
Kuinka paljon käsitöistä on ollutkaan apua toipilaalle?
Ja nälkä kasvaa syödessä.
Unelmissa on 12 kuvan kavalkadi neulepaidoista.
Eikä se siihen jää.
Lisäksi jatkuvasti on sunnitteilla toisten ilahdutusneuleita.
Pienempiä projekteja.

Millä ihmeen voimalla sitä tänään pääsisi ulkoilemaan?
Talven pitäminen täällä lämpöisessä pesässä, villahousut puikoilla, tuntuisi paljon paremmalta vaihtoehdolta.
Reippailusuunnitelmat on niin helppo siirtää huomiselle.
Tänään ei voi edes syyttää pakkasta.
Ehkä puuttuvaa auringon paistetta?