Kesä meni.
Eilen kotiin tullessani puutarhassamme tuoksui syksy.
Minä vetkuttelen syystöiden kanssa.
En vaan halua syksyä.
Toisaalta on niin, todella typerää, kitistä siitä mille ei voi mitään.
Käännä nyt tämä sitten voitoksi...
Ei se ihan paha ole, jos valoa saa intensiivisesti valoisaan aikaan.
Ja on vaan nukuttava enemmän.

880318.jpg

Yli kuukausi on kulunut edellisestä raportista.
Eräs tuttu sanoo:
Miksi lukea kirjoja tai katsella elokuvia, kun on oma elämäkin?
En tuota varsinaisesti allekirjoita.
Se kuitenkin tuli mieleen, kun silmäni osuivat tuon edellisen postauksen ajankohtaan.
On tässä siis nelistetty.
Ja raportointi on jäänyt.
Johtunee palkollisen ja itsellisen tekijän välitilassa toimimisesta.
Vielä käyn palkkatyössä.
Kuinka kauan?
Sitä ei tiedä?
Suuren kuvitustilauksen ensimmäinen osa ilmeistyi alku viikosta, muun lehden mukana.
Juhlavaa.
Käynnistellään neuvotteluja kolmannen tahon kanssa.
Toteutuessaan tosi kiva juttu.
Valmistelen apuraha-anomuksia syksyn suureen hakuun.
Ja kirjani on kasaamista vaille valmis.
On muuten todella hieno kirja!
Ja pohdituttaa aikasta paljon veloituksen ja verotuksen järjestäminen.
Tässä mielessä olen todellakin pudonnut väliin.

Niin, minä olen toipunut ja kilpirauhanenkin melkein!
Voitin, vihdoinkin ja vihdoinkin!